Kevät on mennyt taimia kasvattaessa ja peltoa muokatessa. Kudonta on nyt sivuosassa. Stailasin mustat muoviset taimipurkit ja otin käyttöön suuret luomapuuta liiterin seinää nojaamasta. Rakensin niistä kesän oleskelualueelle näköesteen. Kylvin jokaiseen ruukkuun ruusupapua. Toivon mukaan se tekee vihreän seinämän keinun sivulla ja ilahduttaa silmää. Samoihin ruukkuihin aijon laittaa vielä muitakin kesäkukkia väriä antamaan. Mutta vielä pitää odottaa. Toukokuussa voi olla yöpakkasia.
Olen ollut taimien kanssakin kahden vaiheilla, että laitanko ne maahan, vai en. Tietenkin harsolla voi peittää, mutta myös juuri nyt oleva päivähelle ei ole oikein otollinen istutusaika. Se on joka vuosi sama tuo pulma. Keväällä näin aivan pienen rusakonpoikasen liiterin takana, lehtikasassa piilossa.
Talvella oli tosi paljon rusakonjälkiä ja vanhatkin omenapuut oli tulla syödyiksi. Olen kyllä suojannut monet kasvit, mutta kokopihaa en pysty suojelemaan. Sen sijaan ostin hyötymaalle aidan, jonka toivon pitävän rusakot ja kissat poissa kasvimaalta.
Tänä aamuna näin kaksi rusakonpoikasta. Ne olivat jo vähän kasvaneet ja vilistivät vinhasti portista ulos ja kohta takaisin.
Olen ollut taimien kanssakin kahden vaiheilla, että laitanko ne maahan, vai en. Tietenkin harsolla voi peittää, mutta myös juuri nyt oleva päivähelle ei ole oikein otollinen istutusaika. Se on joka vuosi sama tuo pulma. Keväällä näin aivan pienen rusakonpoikasen liiterin takana, lehtikasassa piilossa.
Talvella oli tosi paljon rusakonjälkiä ja vanhatkin omenapuut oli tulla syödyiksi. Olen kyllä suojannut monet kasvit, mutta kokopihaa en pysty suojelemaan. Sen sijaan ostin hyötymaalle aidan, jonka toivon pitävän rusakot ja kissat poissa kasvimaalta.
Tänä aamuna näin kaksi rusakonpoikasta. Ne olivat jo vähän kasvaneet ja vilistivät vinhasti portista ulos ja kohta takaisin.
