Lunta puutarhassa ja ruusukkaan kutomista

Olen opetellut kutomaan ruusukassidosta ja vähitellen sen suomat mahdollisuudet avautuvat.
Olen myös lukenut ahkerasti Anna Henrikssonin kankaankudonnan oppikirjaa vuodelta 1953.

Puhdasta lunta takapihalla keskipäivällä.

Jäniksen jälkiä. Olen suojannut verkolla arimmat kasvit.

Aamulla paistoi vähän aurinkokin. Puutarha on talvilevolla.

Keittiön liina

Vaihdoin keittiöön verhot. Entiset olivat jo kuluneet. Olivat olleet käytössä 33 vuotta. Toki olin pessyt ja silittänyt ne joka ikkunanpesun yhteydessä. Vaikea oli niistä luopua, koska verhojen hankinta on mitä hankalin työ. Lopulta ostin kankaan ja ompelin uudet verhot. No sitten ei entiset poppanaliinat enää sopineet verhoihin, puhumattakaan matoista. Eli kaikki on aloitettava alusta. Kudoin liinan sekalaisista materiaaleista, poppanakuteesta, matonkuteesta ja langasta. Oli vaikea löytää kotoa sopivia värejä liinaan, mutta onnistuihan se. Nyt pitää vielä saada uutta materiaalia vaihtoliinan kutomiseen. Ei voi muuta sanoa, kuin ongelmansa kullakin.

Pakkasta ja villahuopa

Aamulla oli lintuallas jäässä. Nyt pitäisi pikimiten tyhjentää pelto ja jyrsiä se ennen talvea.

Onneksi keräsin eilen metsänreunasta suppilovahverot pois. Sain viimehetken talviravintoa.

Kangaspuissa kudoin villaviltin. Käytin siihen kaikki sekalaiset punaiset langat, mitä olin ostellut kahden vuoden aikana, milloin mistäkin. Nyt voi pakkanen tulla. Kietoudun vilttiin ja sytytän tulen uuniin.

Ryijytyyny ja viinirypäleitä

 Ostin kirpparilta käsityöpaketin, jossa oli langat
valmiina tällaista ryijytyynyä varten. Malli ja värit olivat niin kauniit, että tein sen elokuussa valmiiksi.

Syksy saapuu vähitellen puutarhaan.
Jäin melkein ilman kurpitsoita tänä kesänä.
Sipulit ja kaalit kasvoivat hyvin. Avomaan kurkkua ja lamopinaattia sain aika paljon.
Yrttejä kuivatin ja juureksia tuli, varsinkin perunaa. Sain myös papuja. Vielä on säilöttävää vaikka viimeyönä meinasi halla vierailla.
Kasvihuoneesta olen saanut tomaattia, kurkkua ja paprikaa. Työtä on riittänyt helmikuusta lähtien.

 Viiniköynnös pihassa on tosi villi.

                                         Rypälesato yllätti täysin. Laitan kaikki mehumaijaan ja teen rypälemehua.

Koko menneen kesän kudoin kangasta, jonka sain valmiiksi. Olin jo aikoja sitten ostanut ohutta puuvillalankaa kirpputorilta ja lankojen antiikkinen sävy viehätti. En ole vielä päättänyt mitä teen kankaasta.

Puutarhassa on tapahtunut

Nyt elokuun alussa puutarha on taas villi ja vapaa. Ei uskoisi kun ajattelee keväällä otettuja kuvia.
Olen keränyt jo silpoydinherneet ja syönyt ne. Salaattia ja porkkanaa on saatu. Muutama punajuurikin oli korjuukelpoista. Nyt kun on ollut sateista kaalikin kasvaa. Yrttejä olen säilönyt karkeaan merisuolaan, on omaa yrttisuolaa. Kuivurilla kuivasin vadelmanlehtiä, nokkosta ja minttua.
Marjat vasta kypsyvät, joten säilöntä alkaa todenteolla ensi viikolla. Peruna on kasvanut tosi hyvin ja sitä on syöty jo monesti. Myös sipuli on sen kokoista ettei tarvitse kaupasta enää ostaa vaan voi hakea kasvimaalta suoraan. Mikään ei ole sen palkitsevampaa kuin hakea päiväruokatarpeet kotipihalta. Mustikoita on täällä tänä vuonna vähän, joten täytynee keskittyä muuhun.

Sisällä paprika on melkein kypsä jo kasvihuoneessa olevat ovat vielä aivan vihreitä.

Kasvihuoneessa on kurkku ja ensimmäiset tomaatit kypsiä, eli kyllä nyt kelpaa.

Virkattu pallo

Löysin ison styroksipallon kaupasta. Maksoin siitä euro viisikymmentä. Kotimatkalla mietin miten päällystän sen ja muistin ne kaikki pienet lankakerät, joita laatikossa odotti käsittelyä. Niinpä virkkasin palloon päällisen. Piti virkata kaksi puoliympyrää ja ommella ne keskeltä yhteen. Siten sain pallosta tasaisesti virkatun. Kesälomamatkalla Suomessa näin yhdessä kahvipaikassa kokonaisen Fergusson traktorin, mikä oli päällystetty virkkaamalla. Samoin oli virkattu polkupyörä ja puutarhapenkki. Virkattuja puunrunkoja näin Kanarialla toissa vuonna. Saa nähdä mihin tämä kaikki vielä johtaa.

 

Puutarhaa ja käsitöitä

Kylmä kevät ja alkukesä oli lannistaa puutarhurin, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Kylvämään pääsi vasta toukokuun puolivälissä ja silloinkin vain viileyttä sietäviä kasveja. Taimitin nekin ensin kasvihuoneessa, tänä vuonna
Laitoin kaadetusta koivunrisuista aidat penkkirivistöön ja käytäville laitoin katteeksi kaikki koivunrisut, mitkä jäi askartelusta ylimääräisiksi.

Kasvihuonneessa
oli öisin niin kylmä, että kasvatan osan paprikoista sisällä ikkunalaudalla.

Siirrettyäni taimet ulos laitoin kaikki harsojen alle. Sillä tavoin pysyivät hengissä, vaikka eivät ne paljon kasva viileässä tuulisessa ilmassa, kun lisäksi oli vielä kuivaa.

Omenapuun kukinta oli vähäisempää kuin vuosi sitten. Pölyttäjiä ilmestyi paikalle, vaikka pelkäsin, ettei ne pärjää näin viileänä keväänä.


 

Sateisena päivänä sain valmiiksi ryijytyynyn päällisen. Tämä on hidas työ. Aloitin sen jo talvella.

Kangaspuissakin on loimi, joka odottaa kutojaansa. Tätäkin kudon aina sateella, näin kesällä. Kudon kangasta. Ajattelin ommella sitten jotain kun saan työn tehtyä. Loimen ja kudontalangat olen ostanut kauan sitten kirpputorilta. Minua kiinnosti kokeilla oikein ohuen langan kutomista ja hyvinhän se onnistuu kun laittaa lankaa kolmin kerroin ja tiheään pirtaan. Kudin on kaksinkertaista.
Työ etenee melko nopeasti.

Koivunvitsoja

Jouduttiin kaatamaan koivu. Mietin kovasti mitä siitä tekisin.
Toistaiseksi tein luutia ja suunnittelen matalaa risuaitaa kasvimaalle.
Laitoin vähän pääsiäistä varten ja teen kyllä risuruukun vielä.
Kevät on jo täynnä linnunlaulua.

Talvinen puutarha

Puhdasta lunta ja kevään odotusta.

Kuulin rastaan laulavan 16.2.2017

Puikoilla neulontaa ja ryijytyyny

 Ostin kirpputorilta harmaata mohairtyyppistä lankaa ja ajattelin, että siitä pitää tehdä pitsineulevillatakki. Opettelin kyseistä työtapaa ja huomasin tekeväni tosi paljon virheitä. Valitsin sellaisen pitsineulemallin, missä virheitä ei helposti huomaa ja kutoessa totesin, että olin varsinaisen muistitestiharjoituksen äärellä. Suunnittelin takin mallin itse ja mukavalta tuntuu päällä kun on niin kevyt ja silti lämmin.

 Kudoin syksyn mittaan hartialämmittimen. Löysin kirpputorilta englannin kielisen neulontakirjan, jossa malli oli. Se näytti heti tutulta, aivan kuin oma suunnitelma. Mallin on suunnitellut Karla Baker. Lankoina käytin sekalaisia omia ja ostettuja nysäkeriä. Lopputuloksena oli rasitusvamma vasemman sormen nimettömään.Neulominen piti hetkeksi lopettaa.

Ryijytyynynmalli putosi kudonnan oppikirjan välistä. Kirja on painettu 1953. En ollut syntynytkään vielä. Kirja on silti hyvin opettavainen vieläkin. Ryijytyynyn tein koukkuamalla harvaan verkkoon, aivan kuin maton teko viime vuonna.